Selko-e	Linux, sopiva tietokone
Yhteystiedot Toiminta Kurssit ja koulutus Oppaat ja ohjeet Linkit Keskustelu Selko-e-projekti Pinninkatu 51 33100 TAMPERE selko-e@selko-e.fi Anna palautetta!	Vanhat tietokoneet hyötykäyttöön Jopa 9-10-vuotiaasta tietokoneesta saa käyttökelpoisen työkalun ilmaiseksi tai vähällä rahalla sekä Linux-käyttöjärjestelmällä. Jos haluat mukavasti toimivan, ja uusimmalla käyttöjärjestelmällä varustetun koneen, tarvitset tietokoneen jossa on seuraavat ominaisuudet. Prosessori: 400 MHZ Muisti: vähintään 320 Mb Kiintolevy: vähintään 4 Gb Näytönohjain: ATI, Matrox tai Nvidia Romppu-asema: jolta voi bootata eli käynnistää koneen. Näiden lisäksi tarvitset näytön, näppäimistön ja hiiren. Yllämainittuja kokoonpanoja saa usein jopa ilmaiseksi, mutta yli kahtakymmentä euroa ei tuollaisesta koneesta kannata maksaa. Käyttöjärjestelmä ja muut ohjelmistot ovat ilmaisia ja suomenkielisiä. Ohjelmat asentuvat luotettavasti, etkä tarvitse asennuksessa aktivointi-salasanoja tai sarjanumeroita. Yllämainituilla resursseilla varustettu tietokone riittää pyörittämään tavallista Ubuntu 8.04 jolla selataan nettiä, lähetetään sähköpostia, kirjoitetaan tekstinkäsittelyohjelmalla ja kuunnellaan musiikkia. Järjestelmällä voi pelata pieniä pelejä, joita on tarjolla paljon, mutta isompia ja uudempia pelejä sen voimat eivät riitä pyörittämään. Prosessori: Tavallinen Ubuntu-jakelu jossa on oletuksena Gnome-työpöytä toimii 400 MHZ:n prosessorilla kohtuullisesti. Mikäli käytettävissä on paljon hitaampi prosessori, kannattaa yrittää käyttää Xubuntu jakelua joka XFCE-työpöytää ja jonka laitevaatimukset ovat huomattavasti kevyemmät. Muisti: Muistin määrä on Linuxin toiminnalle jopa tärkeämpää kuin prosessorin nopeus. Mitä enemmän muista, sitä jouhevampaa on ohjelmien toiminta. Usein Ubuntun muistivaatimuksiksi annetaan 256 Megatavua, mutta hitaammilla laitteistoilla, muistin merkitys kasvaa entisestään. Vähimmäis suosituksena voitaisiin pitää 320-384 Megatavua. Vanha sääntö "Mitä vähemmän muistia - sen tehokkaampi prosessori tarvitaan" pätee siis erityisen hyvin Ubuntuun. Kiintolevy: Neljän Gigatavun kiintolevy riittää kokeiluun ja peruskäyttöön, mutta jos haluaa aktiivisesti asentaa ohjelmia, silloin tilaa olisi hyvä olla vähintään 6 Gigatavua. Ubuntun perusasennuskin kun vie tilaa noin kahden Gigatavun verran. Näytönohjain: Tutuimmat näytöinohjainmerkit tai piirisarjat joiden ympärille näytönohjaimet ovat rakennettuja, kuten Matrox, Ati ja Nvidea toimivat useimmiten vaikka olisivatkin vanhoja. Kun taas nykyään taas harvinaisempien näytönohjainpiirien kuten S3:n ja Cirrus Locigin piireihin perustuvia näytönojaimia oli vaikea saada toimimaan hyvin Ubuntussa. Näyttö: Uusimmissa Ubuntu-versioissa näyttö tunnistetaan automaattisesti. Mikäli näyttö tunnistuu ja se se on tuettujen näyttöjen joukossa, on resoluution ja virkistystaajuuden säätäminen helppoa. Mikäli käytettävissä oleva näyttö on hieman harvinaisempaa mallia, käyttöjärjestelmä rajoittaa käytettävissä olevan virkistystaajuuden 56-60 HZ jotta näyttöä ei käytettäisi väärällä virkistystaajudella joka voisi vahingoittaa näyttö. Valitettavasti näin alhaista virkistystaajuutta ei voi suositella jatkuvaan tietokoneen käyttöön, koska vilkkuva kuva rasittaa silmiä ja pahimmassa tapauksessa aiheuttaa epileptisen kohtauksen. Asennuksen jälkeen kannattaa varmistaa, että näytön virkistystaajuus on vähintään 75 HZ ja mieluummin 85 HZ. Näytön virkistystaajuuden "pakottaminen" halutuksi ei enää helposti onnistu uudemmissa Ubuntu-jakeluissa, vaan helpointa lienee hankkia muutaman euron käytetty toinen näyttö. Romppu-asema: Romppu-aseman täytyy kyetä lukemaan poltettuja levyjä, sillä useimmiten asennuslevyt ovat itse poltettuja. Lopullisen käytön kannalta polttava romppu-asema on tietenkin mukava ominaisuus. Emolevy: Koneen sisällä olevan emolevyn Biosissa tulee olla mahdollisuus käynnistää tietokone ja käyttöjärjestelmän asennus romppu-asemalta. Kuvan esimerkkikoneemme bios oli niin vanha (10-vuotta), että se täytyi päivittää jotta Linuxin asennus oli mahdollista. Yleensä bios vilauttaa ruudulla englanninkielisiä tekstejä, ennen kuin varsinainen käyttöjärjestelmä käynnistyy. Biosin asetuksiin pääset (useimmiten) painamalla DELETE-näppäintä silloin kun ruudulla näkyvät nuo englanninkieliset tekstit. Biosin asetuksista löytyy sitten kohta tai valikko jossa useimmiten mainitaan 'Boot sequence' eli käynnistysjärjestys. Voidaksesi käynnistää asennuksen rompulta, täytyy CD-ROM aseman olla ensimmäisenä tässä listassa joka kertoo tietokoneelle missä järjestyksessä ja mistä lähdetään käynnistyksen jälkeen etsimään käyttöjärjestelmää.